Maija Rautavaara

Olen viettänyt lapsuudesta suuren osan loma-ajoista pienellä Itämeren saarella. Lukuisia kertoja olemme seisoneet saaren eteläkärjessä seuraamassa lähestyvää rajuilmaa ja ihastelemassa meren yltyvää pauhua. Olemme maanneet kuumilla rantakallioilla, sukellelleet merenalaiselta luodolta toiselle, kalastaneet koiralle kalapuuron aineksia. Talvella hyvien teräsjäiden aikaan olemme hiihtäneet saareen ja ihmetelleet rannoille ilmestyneitä jääluolia. Merestä ja saaristosta on tullut yksi tärkeimmistä sielunmaisemistani.

Olemme seuranneet vuosien varrella, miten kalasaaliit ovat pienentyneet, tiirat ja lokit ovat vähentyneet ja sinilevä lisääntynyt.

Kymmenen kilometrin säteellä Itämeren rannasta asuu 15 miljoonaa ihmistä, joista noin 80% on nauttinut vapaa-ajastaan merellä. Itämeri on siis epäilemättä merkityksellinen ja arvokas sielunmaisema minun lisäkseni miljoonille muillekin ihmisille.

Itämeren hyvinvointi nouseekin keskusteluihin aina niinä aikoina, jolloin ihmiset viettävät aikaa merellä tai meren äärellä ja törmäävät sinilevälauttoihin. Jos vaalit olisivat kesäaikaan, tai jos eduskunnan työskentely painottuisi kesäaikaan, saattaisi vesistöjen ja Itämeren tila olla enemmän esillä ja näkyä päätöksenteossa.

Baltic Surveyn tutkimuksen mukaan Itämeren tilasta ollaan hyvin laajasti huolestuneita. Itämeren rannikkovaltioissa asuvat ihmiset ajattelevatkin sen kuuluvan kolmeen merkittävimmistä ympäristöongelmista. Tulosten mukaan hyvin suuri osa ihmisistä kuitenkin kokee, että he eivät itse voi vaikuttaa Itämeren tilaan. Ratkaisevassa roolissa nähdään sen sijaan jätevesipuhdistamot, maatalous, kalastus, teollisuus ja laivaliikenne.

Tämä Itämerta koskeva keskustelu tuntuu seuraavan paljon samoja uomia ilmastonmuutosta koskevan keskustelun kanssa; yhden ihmisen valintojen merkitys nähdään vähäisenä, koska kuitenkin muut toimijat aiheuttavat suurempaa vahinkoa. Yksittäisten ihmisten valinnoilla ja teoilla on kuitenkin vaikutusta: pienistä puroista kasvaa suuri virta. Aivan kuten pienistä puroista kasvaa suurempia jokia, jotka lopulta laskevat arvokkaaseen Itämereen.

Näiden pienten purojen lisäksi tarvitaan valtiollisia ja kansainvälisiä tekoja. Tarvitaan laadukasta tutkimusta, tietoa, osaamista ja kaikkien Itämeren puolesta työskentelevien tahojen yhteistä panosta. Kaiken tämän suhteen nyt jos koskaan on korkea aika toimia. Tämän kevään vaalit ovat ilmastovaalit, mutta olkoon ne myös Itämeri-vaalit. Me tarvitsemme kestäviä ratkaisuja myös Itämeren puolesta.