Facebook 19.11.2018 klo 04.54

Eilen esiteltiin Helsingin sanomissa tutkimus, jossa kritisoitiin ilmiöoppimista ja digitaalisuuden lisääntymistä oppimisessa. Siinä pohdittiin, miten nämä muutoksen kenties laskevat oppimistuloksia. Asia herätti myös vastakkaisia näkemyksiä; opetussuunnitelman, digitaalisen oppimisen ja itseohjautuvuuteen oppimisen epäonnistuminen kentällä riippuu opettajien osaamisesta ja kyvystä lähteä toteuttamaan uusia keinoja.

Ajattelen, että molemmat näkökulmat tulee huomioida. Näitä ei voi tarkastella toistensa vastakohtina, vaan toisiaan täydentävinä. Muutokset ovat hyviä ja tervetulleita. Mutta jos ne eivät tuo kentälle positiivista muutosta oppimisessa, osallisuudessa, oppimaan oppimisessa tai jos ne eivät viekään oppimista nykyaikaa vastaavaksi, olisi pohdittava, onko muutosten jalkauttaminen jäänyt hauraaksi ja kapeaksi. Miten voidaan parantaa uusien tuulien jalkauttamista kentälle?

http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264388-kunpa-tama-olisi-vitsi?fbclid=IwAR3u-0XA5qsQCrA4m0m-3eUfEoYOLcDWiLjw4VEov-o4TriW8AxtPOKzBCY